Asian­tun­ti­jan kil­pai­luetu syn­tyy työ­elä­mä­tai­doista

Työ­elä­mässä kou­lut­tau­du­taan usein työ­teh­tä­viin liit­ty­vän ammat­tio­saa­mi­sen lisää­mi­seksi. Täl­lai­sen subs­tans­sio­saa­mi­sen kehit­tä­mi­nen on toki tär­keää työ­teh­tä­vissä suo­riu­tu­mi­sen kan­nalta, eli se mitä asioita tekee ja osaa. Amma­til­li­sen tie­to­tai­don kehit­tä­mi­sen rin­nalle yhä tär­keäm­mäksi työ­elä­mässä on nous­sut myös asian­tun­ti­juu­den kehit­tä­mi­nen, eli miten työtä teh­dään.

Siinä, missä saman kou­lu­tuk­sen saa­neet hen­ki­löt osaa­vat val­mis­tut­tu­aan sisäl­löil­tään samat asiat, on heillä jokai­sella kui­ten­kin yksi­löl­li­nen tapa tehdä työtä. Moni­mut­kai­sessa ja nopeasti muut­tu­vassa työ­elä­mässä asian­tun­ti­jan arvo ei syn­ny­kään vain siitä, mitä hän tie­tää, vaan ennen kaik­kea siitä, miten hän sovel­taa osaa­mis­taan, rat­kai­see ongel­mia epä­var­muu­dessa ja tekee yhteis­työtä mui­den kanssa.

Asian­tun­ti­juus ei ole vain osaa­mista – vaan tapa tehdä työtä

Mitä asian­tun­ti­ja­tai­doilla oikeas­taan tar­koi­te­taan? Asian­tun­ti­juu­den kehit­tä­mi­nen kes­kit­tyy niin sanot­tui­hin meta­tai­toi­hin ja ylei­siin työ­elä­mä­tai­toi­hin, jotka tuke­vat asian­tun­ti­jan­ky­kyä toi­mia tehok­kaasti ja vai­kut­ta­vasti.

Tässä muu­ta­mia esi­merk­kejä aihea­lueista, jotka tuke­vat asian­tun­ti­jana kehit­ty­mistä:

• Ajat­te­lun ja oppi­mi­sen tai­dot (luo­vuus, ongel­man­rat­kaisu- ja oppi­mis­kyky)
• Vies­tintä- ja vuo­ro­vai­ku­tus­tai­dot (sel­keys, kuun­te­le­mi­nen, vai­kut­ta­mi­nen, argu­men­tointi)
• Itsensä joh­ta­mi­nen (ajan­hal­linta, stres­sin­hal­linta, itseoh­jau­tu­vuus, itse­tun­te­mus)
• Digi­taa­li­set ja tek­no­lo­gi­set tai­dot (tie­don­haku, jär­jes­tel­mät, tie­to­turva)
• Yhteis­työ- ja tii­mi­työ­tai­dot (monia­lai­nen yhteis­työ, vir­tu­aa­li­nen tii­mi­työ, konflik­tien hal­linta)

Työn­kuva mää­rit­te­lee pit­kälti, mitä asioita asian­tun­ti­juu­den kehit­tä­mi­sessä kan­nat­taa pai­not­taa. Jos työ on esi­mer­kiksi päi­vit­täistä asia­kas­pal­ve­lua ja tii­mi­työtä, ovat sosi­aa­li­set tai­dot ja vuo­ro­vai­ku­tus­tai­dot avai­na­se­massa.

Työn­ku­van lisäksi yksi­löl­li­set tai­pu­muk­set työn teke­mi­sen tavoissa kan­nat­taa huo­mioida, kun suun­ni­tel­laan kehi­ty­sas­ke­leita. Jokai­sella meillä on mm. eri­lai­set itsensä joh­ta­mi­sen tai­dot, joita voi kehit­tää eri näkö­kul­mista.

Miksi pelkkä ammat­tio­saa­mi­nen ei enää riitä asian­tun­ti­ja­työssä?

Myös orga­ni­saa­tio hyö­tyy yhte­näi­sem­mistä ja parem­mista asian­tun­ti­ja­käy­tän­nöistä. Kun asian­tun­ti­juu­den kehit­tä­mi­nen näh­dään työn teke­mi­sen tapo­jen paran­ta­mi­sena, syn­tyy yhtei­siä toi­min­ta­mal­leja, asian­tun­ti­ja­työ muut­tuu läpi­nä­ky­väm­mäksi ja yhteis­työ suju­voi­tuu yli tii­mi­ra­jo­jen.

Nämä hen­ki­lö­koh­tai­set omi­nai­suu­det ja yksi­löl­li­set työn teke­mi­sen tavat ovat tär­keitä myös uusia työn­te­ki­jöitä pal­kat­taessa. Jos työ­hön hakee useam­pia osaa­mi­sel­taan samoja tai­toja omaa­via haki­joita, nouse­vat asian­tun­ti­juu­teen liit­ty­vät tai­dot yhä tar­keäm­mäksi palk­kaus­pää­töstä poh­dit­taessa.

Jokai­sella meillä on mm. eri­lai­set työs­ken­te­ly­ta­vat, vuo­ro­vai­ku­tus­tyy­lit, moti­vaa­tion läh­teet ja arvot. Kaksi tie­to­tai­dol­taan yhtä osaa­vaa asian­tun­ti­jaa voi­vat tuot­taa hyvin eri­laista arvoa sen perus­teella, miten he orga­ni­soi­vat työnsä, toi­mi­vat pai­neen ja muu­tok­sen kes­kellä tai osaa­vat hyö­dyn­tää mui­den asian­tun­ti­joi­den osaa­mista.

Näitä työn teke­mi­sen laa­tuun liit­ty­viä asioita kan­nat­taa­kin kuvailla jo työn­ha­ku­vai­heessa, jol­loin erot­tau­tuu parem­min muista haki­joista. Mitä moni­puo­li­sem­man kuvan annat itses­täsi, sitä parem­min työ­nan­taja hah­mot­taa osaa­mis­tasi eli mitä osaat sekä miten teet työtä ja pää­set tavoit­tei­siin.

Oman asian­tun­ti­juu­den kehit­tä­mi­nen kan­nat­taa

Asian­tun­ti­juu­den kehit­tä­mi­nen tukee työssä jak­sa­mista ja hal­lin­nan tun­netta. Se aut­taa hal­lit­se­maan parem­min työn kuor­mi­tus­te­ki­jöitä, tun­nis­ta­maan rajat ja prio­ri­tee­tit sekä toi­mi­maan tie­toi­sem­min eikä vain rea­goi­maan tilan­tei­siin. Syven­ty­nyt osaa­mi­nen näkyy myös parem­pina pää­tök­sinä ja rat­kai­suina, kyvyssä arvioida vaih­toeh­toja kriit­ti­sesti sekä laa­duk­kaam­pina lop­pu­tu­lok­sina ja suju­vam­pina pro­ses­seina.

Oli suun­ni­tel­mis­sasi sit­ten hakea töitä tai jat­kaa nykyis­ten haas­tei­den parissa, oman asian­tun­ti­juu­den kehit­tä­mi­nen kan­nat­taa. Se aut­taa sinua pää­se­mään työn tavoit­tei­siin entistä hel­pom­min, lisää­mään työn mie­lek­kyyttä ja tart­tu­maan uusiin tilai­suuk­siin.

Susanna Mäki­nie­melä
hen­ki­lös­tön kehit­tä­mis­pääl­likkö